Suomen koulujärjestelmä on romuttunut

23.11.2022

Suomessa oppimistulokset heikkenevät, ja osaajapula ja heikentyvä osaajien laatu heijastuvat suoraan yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn.

Mistä tämä johtuu?
Koululaiset eivät enää saa heille kuuluvaa opetusta! 

Oppimistulokset ovat heikentyneet vuodesta 2006 jatkuvasti. Yläasteella on aivan liikaa lapsia, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa. Tasoerot ovat huimia koulujen ja oppilaiden välillä. Myös häiriöt ja ongelmat ovat lisääntyneet ja ne alkavat varhaisemmin kuin aikaisemmin.

Mitä kouluissamme oikein tapahtuu?


Onko oppimisen mallimaa enää muisto vain? Miksi inkluusiota ajetaan opetukseen? Ymmärtävätkö päättäjät mitä kentällä oikeasti tapahtuu? Vievätkö netti ja kännykkä lasten kaiken ajan ja huomion? Meneekö ammattilaisten aika liikaa järjestyksen ylläpitoon? Miksi meillä on pulaa ammattilaisista? Kuinka kauan nykyiset tekijät jaksavat nykyistä menoa? Mistä ratkaisuja? Mitä pitäisi tehdä aivan ensimmäiseksi? Mikä on suomalaisen kasvatuksen ja oppimisen tulevaisuus? 


Koulun pitäisi olla turvallinen paikka, jossa saa opetusta ja pystyy opiskelemaan ilman häiriötekijöitä


Nyt ei voida enää hymistellä ja seurata asioita sivusta; tarvitaan konkreettisia toimia.

Suoraa puhetta aiheeseen liittyen löytyy AlfaTV:n tallenteesta.

Hjalliksen haastattelussa ovat opetusalan ammattilaiset Sanna-Leena Perunka ja Hanna Mäkiaho. 

Sanna-Leenan viesti pähkinänkuoressa: 


  • Ennen Inkluusiota Suomen kouluissa oli pienryhmiä, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saivat erityisopettajan antamaa opetusta. Pienryhmään pääsi opiskelemaan, vaikka vain yhdessä aineessa. Samoin pienryhmäläinen pystyi tulemaan ison luokan mukaan esimerkiksi liikuntatunnille. Tämä oli hyvää osittaista yhdistämistä, joka toimi ja teki Suomesta koulutuksen mallimaan.
  • Sitten laitettiin toimeen inkluusio, joka purki pienryhmät ja saattoi kaikki oppilaat samoille luokille. Idea kaikille yhteisestä koulusta oli hieno, mutta ideaan kuului myös, että luokassa, jossa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, olisi myös avustajia heitä tukemassa.
  • Noh, avustajat jätettiin säästötoimenpiteenä pääosin pois. Tästä seurasi se, että luokanopettajat opettavat jo muutenkin isoissa luokkaryhmissä myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Luokanopettajat opettavat siis erityisoppilaita ilman erityisopettajan koulutusta ja palkkaa, joka on korkeampi kuin luokanopettajan. Säästöä tapahtuu siis tässäkin. Toki erityisopetusta on mahdollista saada, mutta sitä saa noin 2 tuntia viikossa, joka on aivan liian vähän! Kaiken muun ajan he opiskelevat ilman heille kuuluvaa opetusta ja tukitoimia.
  • Avokonttorikouluissa on usein iso tila, jossa voi olla jaettuja "luokkia" verhoilla tai sermeillä. Joskus tilaa ei jaeta millään. Samasta isosta tilasta löytyvät myös vaatenaulakot jne. Siellä opettajat yrittävät opettaa ja oppilaat opiskella, kun ympärillä voi olla eri luokkia ilman minkäänlaista äänieristystä. Yhteenveto inkluusiosta ja avokonttorikouluista on, että oppilaat eivät saa heille kuuluvaa opetusta ja tukea ja luokanopettajat ovat aivan loppu.

Mitä kunnissa voidaan tehdä?

Laadukas päivähoito ja koulutus ovat arvovalintoja. Vantaan kaupunginvaltuuston budjettineuvottelut ovat nyt takana. On erityisen tärkeää, että lisäsimme määrärahoja henkilökunnan saatavuuteen, hyvinvointiin ja ylipäätään työssä viihtyvyyteen. Meidän tulee tarkalla korvalla kuunnella omien opetusalan ammattilaistemme näkemyksiä siitä, miten saamme säilytettyä työskentelyrauhan ja oppimisen ilon kouluissa. Meidän tulee varmistaa, että kukaan ei tipu kelkasta, mutta samalla tarjota haasteita myös lahjakkaimmille oppilaille.

Voit kuunnella ryhmäpuheemme kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.

Mitä valtakunnallisella tasolla voidaan tehdä?

Viro on ohittanut Suomen koulutuksen kärkimaana. Meidän tulee nyt nöyrtyä ja selvittää, mitä harha-askeleita olemme Suomessa ottaneet ja mitä voisimme ottaa naapurista mallia päästäksemme entisille sijoille PISA-tuloksissa.
Työelämämme tarvitsee nopeasti luonnontieteiden ja matematiikan osaajia. Virolaisten lasten asenne luonnontieteisiin ja matematiikkaan on toisenlainen kuin suomalaisten. Virossa esimerkiksi koululaiset käyvät moninaisissa tiedekerhoissa, ja virolaiset uskovat, että oppia voi joka päivä. Virolaisissa kouluissa saattaa myös kuri olla kovempi kuin Suomessa...
Myös opettajien koulutuksessa pitää olla lisää matematiikkaa ja luonnontieteitä, jotta työelämä saa sitä, mitä tarvitsee eli osaajia ja suoranaisia huippuja!

Talous ja bruttokansantuote

Osaamisen laadun parantamisella on myös pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen taloudelliseen menestykseen.

Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sampo Pehkonen sanoo, että mikäli Suomi pääsisi oppimistuloksissa takaisin vuoden 2006 tasolle, se tuottaisi lisäystä Suomen bruttokansantuotteeseen noin kaksi miljardia vuodessa vuodesta 2035 alkaen ja noin yhdeksän miljardia lisää vuodesta 2070 alkaen.

Investointi lapsiin ja nuoriin on
investointi tulevaisuuteen!