Järjen ääntä ilmastokeskusteluun

08.01.2023

Ilmastonmuutos on totta ja se saattaa johtaa yhteen maapallon suurimmista katastrofeista. Keskustelu Suomessa tulee kuitenkin pitää järkevänä ja realistisena. Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on reilun promillen luokkaa. Lisäksi Suomi on yksi harvoja maita, joka on vähentänyt päästöjään viime vuosien aikana. Suomen tulee näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se ei saa kohtuuttomasti heikentää Suomen kilpailukykyä. Jos maan talous ei ole kunnossa, ei ilmastostakaan voida huolehtia, joka on hyvin nähtävissä kehitysmaissa. Järki käteen ilmastokeskustelussa!

Suomessa kierrätys ja jätehuolto ovat hyvällä mallilla, lisäksi muovin käyttö vähenee jatkuvasti. Jo pelkästään Yhdysvalloissa tulee täysin toivoton olo kaiken take away -kertakäyttöjätteen ja -astioiden edessä. Puhumattakaan Intian ja Kiinan jätevuorista ja muovijätteistä, joita kaadetaan suoraan jokiin, josta ne kulkeutuvat maailman meriin. Tämä on todella surullista ja tähän tulisi Suomen ja muiden länsimaiden pikaisesti puuttua!

Nykyinen ilmastokeskustelu on mielestäni hieman harhaanjohtavaa, eikä siinä välttämättä mietitä asiaa kokonaisuuden kannalta. Tässä muutamia esimerkkejä:
1) Metsien hakkaamisen vähentäminen Suomessa. Globaalilla tasolla puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa ja ilmastonmuutos on globaali ilmiö. Hakkuiden vähentäminen Suomessa johtaa lisääntyviin hakkuisiin ja teollisuuden tuotantoon maissa, joissa päästöt ovat Suomea suuremmat. Näin negatiivinen kokonaisvaikutus ilmastolle olisi suurempi.
2) Sähköautoilu. Moni kannattaa sähköautoilun tukemista, ilman miettimättä asiaa sen tarkemmin. Sähköautojen ympäristövaikutuksia voidaan kuitenkin analysoida vain ottamalla huomioon sen koko elinkaari mukaan lukien tuotanto, käyttö ja kierrätys, ja vertaamalla näitä perinteisiin ajoneuvoihin. Sähköautot eivät ole vielä sellaisia massatuotteita, että niiden valmistus olisi pystytty suunnittelemaan teollisesti mahdollisimman pienellä hiilidioksidijalanjäljellä. Kannattaisi mieluummin odottaa sähköautojen massatuotannon ja akkuteknologian kehittymistä kuin tukea isosti puolivalmista ratkaisua autotehtaiden hyväksi, varsinkin kun Suomen osuus ajoneuvopäästöistä on marginaalinen Euroopankin mittakaavassa.
3) Lihan syönnin verottaminen. Kumpi kuormittaa luontoa enemmän, kotimaisen lihan syönti vai ulkomaisten vihannesten ja riisin tuonti maapallon toiselta puolelta? Kotimainen elintarviketuotanto on meille erittäin tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Valinnat lähtevät jokaisesta itsestään. Nuorissa on meidän tulevaisuus ja on tärkeää, että nuoriso on hyvin tiedostanut ilmastonmuutoksen uhat. Muistavathan hekin myös sen, että Kiinakaupoista tilattu, muoviin pakattu krääsä saastuttaa, mopoautoilu saastuttaa, uusi kännykkä saastuttaa, ulkomaanmatka saastuttaa, halpismuoti saastuttaa. Pidetään mielessä mitä meistä jokainen voi itse tehdä, eikä olla ensimmäisenä syyllistämässä muita.

Vielä yksi asia ihmetyttää minua ilmastonmuutoskeskustelussa: miksi sen yhteydessä ei juuri koskaan puhuta väestönkasvusta? Väestönkasvuhan kehitysmaissa on yksi suurimpia syitä ilmaston lämpenemiseen ja suurin syy maapallon jäteongelmiin. Monissa Afrikan maissa keskimääräinen lapsiluku naista kohden on kahdeksan. Maapallomme ei kerta kaikkiaan kestä nykyistä väestökuormitusta. Lisäksi väestönkasvu on suurin syy maailmanlaajuiseen pakolaisongelmaan, joka käy länsimaille sietämättömäksi. Suomen tulee aktiivisesti ajaa kansanvälisiä hankkeita väestönkasvun hillitsemiseksi, sekä viedä koulutusta ja tietoa asiasta kehitysmaille, erityisesti kehitysmaiden tytöille.

Järjen ääntä ilmastokeskusteluun!

Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on reilun promillen luokkaa. Suomen tulee toki järkevissä määrin näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se ei saa kohtuuttomasti heikentää Suomen kilpailukykyä, eikä rasittaa Suomen taloutta. Jos maan talous ei ole kunnossa, ei ilmastostakaan voida huolehtia, joka on hyvin nähtävissä kehitysmaissa. Suomen huoltovarmuus ei saa kärsiä vihreän siirtymän vuoksi. Järki käteen ilmastokeskustelussa! Suomi ei voi tässäkään asiassa pelastaa koko maailmaa.

Väestönkasvu ja siitä aiheutuva ilmastonmuutos sekä pakolaisongelma ovat suuria huolenaiheitani maailmanlaajuisesti. Maapallomme ei kestä nykyistä väestökuormitusta, joka johtaa ilmaston lämpenemiseen ja kasvattaa maailman jäteongelmaa, erityisesti valtamerien muovijätepyörteitä. Lisäksi väestönkasvu on suurin syy maailmalaajuiseen pakolaisongelmaan, joka käy länsimaille sietämättömäksi. Näitä ongelmia ei valitettavasti ratkaista Suomen tasolla, vaan ne vaativat laajoja kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomen tulee aktiivisesti ajaa. Talkoisiin on saatava isot maat kuten Kiina, Intia, Venäjä, Yhdysvallat. 

Talous ja ilmastonmuutos

Vuonna 2006 Maailmanpankin entinen pääekonomisti sir Nicholas Stern julkaisi 700-sivuisen raportin, jossa hän osoitti, että ilmastonmuutoksen torjunta on 5-20 kertaa halvempaa kuin ilmastonmuutoksen tuomat taloustappiot.

Hän myös osoitti, että mitä myöhemmin ilmastomyönteiset investoinnit tehdään, sitä korkeammaksi niiden hinta nousee. Ilmastonmuutos ei siis ole vain kustannus, vaan ilmastonmuutoksen torjunta on myös mahdollisuus kehittää uutta taloudellista toimeliaisuutta. Siirtyminen uusiin teknologioihin liikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

Keväällä 2020 lähes kaikki maailman maat ryhtyivät erittäin ponnekkaasti taltuttamaan koronavirusepidemiaa ja tekivät suuriakin taloudellisia uhrauksia. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittavat uhraukset ovat huomattavasti pienempiä, eikä niitä tarvitse tehdä välittömästi vaan ajan kuluessa.Miksi kirja kannattaa lukea? Suomen ilmastokeskustelussa liikutaan mielikuvien varassa ilman numeerisia faktoja. Keskeisin keino ilmastonmuutoksen torjumiseksi on luopuminen fossiilisesta energiasta. Ruokavalion, lapsiluvun, metsien ja lentoliikenteen merkitys kokonaisuuteen on vähäisempi.